Inköpt 1930 i Eskilstuna...

Alisan huoneessa on tällainen klaffilipasto, joka tuli vanhempieni ensimmäisen kesämökin mukana, pöytä on umpikoivua ja varmaan noin 40-50-luvulta. Pöytä oli minullakin aikanaan kirjoituspöytänä, tykkäsin siitä jo lapsena. Olen miettinyt sen maalaamista valkeaksi, mutta en ole kuitenkaan vielä raaskinut peittää alkuperäistä lakkausta ja laatikon etureunan viilua. Kansilevy on kyllä sen verran kulunut ja piirretty täyteen, että ainakin hiomista ja lakkaa se kaipaisi...





Eliaksen huoneessa ei ole vielä yhtään huonekalua, josta tykkäisin, vaan se on täynnä hajoilevaa lastulevyä, kutakuinkin kaikilla eri pinnoitusvaihtoehdoilla eli kaikki sotii kauniisti keskenään. Operaatio "lastulevyn hävitys" etenee siis seuraavaksi Eliaksen huoneeseen... Sinne haluan saada umpipuisen sängyn, kirjoituspöydän, kirja- ja vaatekaapin. Ja tästä se lähtee:

Paikallisilta antiikkimarkkinoilta löytyi tällainen kaunis klaffi, jonka takaa löytyi teksti "Inköpt 1930 i Eskilstuna" ja "hvit ensam". Klaffi on hyvin säilynyt mäntypuinen esine. Siinä on pinnassa ootraus, joka ei ole alkuperäinen. Alkuperäinen väri on valkoinen, mihin viitannee tuo takana ollut teksti. Valkean kerroksen päällä on vielä tumma turkoosin sininen ja oranssi! Eka ajatus oli palauttaa tämä alkuperäisväriin mutta tuo ootraus on kuitenkin harvinainen ja kaunis pintakäsittely, joten toistaiseksi ainakin se saa olla tuollaisena, koska se sopii pojan huoneeseen noinkin. Kuvat on huonoja, toivottavasti joskus saan otettua parempia...



Voi että tämä on ihana. Ja erityiskiitos tästä isälleni, joka sponsoroi tämän ihanuuden Eliakselle :)

Olohuoneessa vaihtui järjestys, vitriinipöytä vaihtui tuonne nurkkaan ja verhotkin vaihdoin jo kevyempiin.

Sisustusperfektionismi on tarttunut jo nuorempaan lapseenkin... olin lasten kanssa saunassa ja tyttö meni kylppärin puolelle pöntölle. Paperi oli lopussa ja pyysin miestä tuomaan sitä tullessaan. Poika olikin kuitenkin reipas ja kipaisi heti hakemaan, asetti rullan vielä telineeseen siskolle. Juuri kun meinasin kehaista reipasta poikaa, tämä naama rutussa sähähti paperia tavoittelevalle siskolleen: "Älä koske siihen, se on vasta laitettu". Kyllä nauratti :D