Vaikka tuntui, että joululoma loppui ihan kesken ja olisin mielellään nauttinut joulutunnelmasta vielä toisen jouluajan heti perään, niin jouluajan lököttely antoi jonkin energiapiikin, kun tekee mieli tarttua tuhanteen projektiin, maalata, korjata, neuloa, ommella, tehdä tiffany-töitä, lenkkeillä, opiskella ja monen monta muutakin asiaa. Ja pelailla lautapelejä lasten kanssa, niitä onkin viime aikoina pelailtu paljon, eritoten Alhambraa.
Erityisesti sormia syyhyttäisi siivota ja laittaa kuntoon ukin kellari. Se on oikea vanhan ajan kellari. Viime syksynä laitoimme miehen kanssa ukin kasvimaan uuteen uskoon, mylläsimme ja istutimme puolen sataa mansikantaimea ja muokkasimme maata perunan, lantun ym hyötykasvien kasvatusta varten, uuden kasvihuoneen ympärille. Kun kellarin saa siistiksi, siellä on tulevana syksynä sitten hyvä säilöä kesän satoa. Istutimme myös karhunvatukkaa vadelmapensaiden rinnalle. Kasvihuonetta varten mies alkaa jo piakkoin taimettamaan chiliä. Kurkkua, tomaattia, paprikaa ja kesäkurpitsaa laitetaan myös. Sekä pieni yrttimaa rohtokasveille ja yrteille.
Ajattelimme myös ainakin yhden omenapuun istuttaa sinne kirsikkapuumme kaveriksi. Kesäisin käymme ukin pihaa hoitamassa lähes joka päivä, onneksi asumme nytkin vain noin 500 m päässä. Oma piha kun laitettiin nollasta viime kesänä, niin se on aika lailla siinä sitten - pieni rivaripiha, jossa kasvaa perennoja ja joka on rajattu selkeisiin kasvualueisiin ja josta nurmikko on poistettu kokonaan, ei juurikaan vaadi hoitoa. Siinä meille ei siis riitä työtä ollenkaan eikä me ollakaan mitään rivari-ihmisiä, tämä oli vaan tilanpuutten sanelema pakko... Mutta on niin ihanaa, kun heti joulun jälkeen postilaatikkoon kolahtivat uudet siemenluettelot, niitä selaillessa kirjaimellisesti tuntee, että pimeys väistyy ja valo ja lämpö on kohta täällä. Tosin huomiselle on luvattu -20 astetta, mutta en anna sen häiritä ;)
Unelmissani elän jo tällaisissa tunnelmissa:
Olen ajatellut, että kun voisi rakentaa maakellarin tällaisen hobittitalon näköiseksi, olispa aika ihana... palanen fantasiaa omalla pihalla :)
Mutta tässä jotain jo oikeasti aikaansaatua:
Tällainen siitä edellisen postauksen tuolista tuli. Tuoli on umpikoivua, isäni ja äitini ekasta kodista, jolloin värinä oli silloisen muodin mukaan kirkas vihreä ja keltainen. Tuoli oli myös minulla opiskelijakämpässä Turussa, jolloin maalasin sen siniseksi. Näiden kerrosten alta löytyi vielä hioessa valkoinen maali ja sen alta ruskea petsi. Tuoli oli myös palasina, joten liimasin sen uudelleen. Toinen samanlainen odottaa vielä samaa käsittelyä.
Tässä seuraava projekti... pelastettu uuteen kotiin :D Kyseessä siis Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Pirkka-tuoli. Näitäkin on toinen, se on sentään ehjä eikä sille tehdä mitään, vaan se saa olla alkuperäisessä kuosissaan. Tälle kaverille, jolle siis on käynyt vähän huonommin, tehdään kunnostus, mutta siten, että sen alkuperäinen ilme säilytetään. Mutta tämä projekti on täysin miehen käsissä, tähän ei minun taitoni saatikka hermoni riitä..
Tässä sitten, ompeluprojektia. Pukki toi lakanakangasta ja äiti virkkasi kauniita lakanapitsejä - suurkiitos! Näistä pitäisi sitten ommella ihania lakanoita. Esikuvana nämä ylioppilaslahjaksi saamani ihanuudet, jotka ovat erään Martta-mummelin käsityötä ja siis aivan uskomattoman kauniit!
Huonosti näkyy kyllä kuvassa, mutta lakanoihin on kirjailtu kaunis monogrammi AG, tyttönimeni mukaan. Kangas on valkaisematonta lakanakangasta, lujaa ja kestävää.
Ja tässä ompelunurkkaukseni. Mummin vanhan singerin tilalle on nostettu väliaikaisesti vähän modernimpi singer, jolla huristelen noita lakanoita. Juuri muuta ei minun ompelutaidoillani sitten tehdäkään.... anopilta sain tämän koneen, mutta valitettavan vähäiselle on jäänyt käyttö, paljolti sen tilanpuutteen takia, haaveilen kovasti omasta verstashuoneesta, jonne mahtuu kaikki omistamani käsityö- ja askartelutavarat, joita on LAATIKOITTAIN, osa omia, osa käsityöintoisen mummukan peruja. Mutta tarpeellisia kaikki. Kun vaan olis sitä tilaa...
