Pehmoilua

Röyhkeät pikkuruiset kanivarkaat pistelevät kukkakimppua parempiin suihin... ja onko Tilda-serkku joutunut panttivangiksi, kädet selän taakse sidottuina?

Onneksi ei sentään, Tilda-pupu joutui vaan nyt odottelemaan käpälien kiinnitystä, kun sopivia nappeja ei löytynyt. Sain uuden kirjan "Tildan tapaan" ja pupujussi on nyt ensimmäinen tildailuni. Ihastuin kirjassa moneenkin ohjeeseen, joten mikäpäs sen mukavampaa tekemistä olisikaan sateisena juhannuksena kuin surrutella kesäisiä unelmia Singerillä... Erityisen ihastuttavia oli sellaiset lomamökit, niitä taidan kokeilla noitten pupusten jälkeen... Olen vaan todella kehno ompelija ja erityisen paljon inhoan silitellä välissä saumavaroja auki tms... "pitäisi olla heti valmista kaiken, ilman turhia välivaiheita"... Mutta kyllähän se vaivannäkö toki palkitsee sitten. TÄmän kohdalla menin vähän siitä mistä aita on matalin, koska Esikko halusi sen unikaverikseen ja vielä noin 23 aikaan Singeri lauloi ja pikkuneiti ei malttanut unille ennen kuin pupun sai edes jonkinmoisesti kursittua kasaan :)

Kuvia Esikon eiliseltä ratsastustunnilta. Esikko sai jo "astetta vaikeamman" ponin ratsastettavaksi, jota ei ole aikaisemmin hänen ryhmässään vielä käytettykkään. Kova oli Wilma menemään, mutta hienosti neiti sitä käsitteli kaikissa askellajeissa ja hän tuntuu muutenkin tykkäävän aina näistä pienistä pörheltäjistä, joita muut pikkutytöt vähän pelkäävät. Toisaalta Esikko sitten vastaavasti arastelee hieman rauhallisia isokokoisia hevosia, ilmeisesti tuntuu hurjalta sitten istua korkealla, vaikka hevonen köpsyttelisikin vähän hitaammansorttisesti...

Me olimme minun pienemmän aarteeni kanssa katsomossa jännittämässä. Pojalla meinasi aika käydä pitkäksi, joten hän halusi kuvailla...

Liikkuvaa kohdetta oli vaan vähän vaikea kuvata... :D

Tänä iltana lähdemme keräämään juhannuskukkia lasten kanssa, satoi tai paistoi. Eilen täytettiin jääkaappi juhannusherkuilla, uusilla perunoilla, salaattitarpeilla, joita täydennetään oman kasvimaan yrteillä ja tarkoitus olisi käydä vanhempien mökillä, grillailla kesäkeittiössä P-tiellä ukin kanssa, lämmittää Suvisaunaa. Jospa kuulisi käenkin kukkuvan. Jo kahdesti olen kuullut tänä kesänä, täällä kaupungissakin.

Tule mukaan, niin näytän sinulle jotain...

Tuletko kanssani pienelle kävelylle kauniina kesäiltana....



Näytän sinulle kasvimaani, josta odotamme satoa makeista mansikoista, raikkaista raparpereista, maukkaista perunoista, yrteistä moneen makuun...



Keskellä kasvimaata on pikkuruinen pala villiä niittyä... siellä vaalitaan tällaista tuntematonta kaunotarta...



... sekä kaunista Norjasta tuotua "rikkakasvia", joka on villiniittymme toinen ihastus ja aarre....



... ohitamme aromaattisen lipstikan joka kasvaa kasvihuoneen kulmalla...



Sitten astumme pois kasvimaalta ja lähdemme seuraavalle polulle...




... matkalla nautimme syreenien huumaavasta tuoksusta ja ihastuttavista kukista...



... ihastelemme salaperäistä polkua, joka kulkee juhannusruusun ja saniaisten välistä... puutarhan tähän kulmaan olemme keijukaisia varten istuttaneet myös akileijoja...



... syreenien joukossa kohtaamme valkoisen kaunottaren, sinne huomaamatta kasvaneen omenapuun, joka on täydessä kukassaan... mahtaakohan kantaa hedelmää maistiaisiksi...



... saavumme kesäkeittiölle, joka on vielä vähän keskeneräinen... sen eteen olen puuhaillut pienen istutuspöydän.



Kurkistamme keskeneräiseen kesäkeittiöön... paljon mukavaa hommaa on täällä vielä tekemättä... vasta yksi hyllykin on paikallaan...



... terassin vierestä on sisäänkäynti vanhalle ulkosaunalle, jota olemme laitelleet kuntoon...



... se on sisustettu merihenkiseksi, vaikka ihan sisämaassa ollaankin...



.. laitoimme uudet paneelit, jotka maalasin valkoiseksi äskettäin, vanha kaappi sai myös maalia pintaansa. Vanha lankkulattia on kauniin kuluneen harmaa..



.. nurkassa nököttää vanha pyykkilauta...



... ja ovesta tupsahtaa saunanraikas tyttö :)



Jatkamme matkaa salaista polkua pitkin..



... sivuutamme vasta perustetun ja vielä kovin autiolta vaikuttavan kukkamaan...



... ja pääsemme ihastelemaan kukassa olevaa kirsikkapuuta lammen rannalla...



... lammen rannalta saattaa löytää pienen Nuuskamuikkusen...



... kurkistamme talon nurkan taakse ja pieni värisevä nöpönenä tulee häkin ovelle ottamaan meiltä voikukanlehden...



.. silitettyämme Mikki-kania tarpeeksemme pysähdymme tuoksuttelemaan valkoisen syreenin ihanaa kukkaa...



... kunnes katseemme löytää satumaisen tuoksuvan kukkaismajan...





... jonka alla istuskelee pieni poika :)



... joka osaa kiivetä myös puuhun...



... omenapuun alta kurkistelemme matkamme päätteeksi Haavemajaani, jota tämä pieni puutarha ympäröi.

Kiitokseksi seurasta taitan sinulle tuoksuvan omenankukan ja toivotan hyvää yötä :)