Lempiasu :)

Olen oppinut ostamaan kirpparilta vaatteita vasta hiljattain. Ensin olin ennakkoluuloinen... kirpparivaatteet tuntui ajatuksena jotenkin "tunkkaisilta" ja ajattelin ettei sieltä löydy mitään mitä oikeasti viitsisi päälleen panna. Toisekseen, ennen elämäntaparemonttia en olisi kyllä just mihinkään vaatteeseen mahtunutkaan, kirpparilla oli harvoin isojen tyttöjen osastoa ;)

Mutta nyt olen tehnyt kesän mittaan paljon vaatelöytöjäkin ja haluan esitellä tässä pari kirpparilta löytynyttä syksyyn sopivaa hametta ja paria muuta lempiasustettani tälle syksylle :)

Leikitään, ettette huomaa peilissä olevia tahroja ;) Villatakki ja tummansininen tunika löytyi Prismasta :)

Lempikengät, jo vuoden palvelleet Calou-puukengät. Edelleen kuin uudet, edelleen taivaallisen hyvät jalassa! Talvella  pidin näitä villasukkien kanssa, semmosten pitkävartisten, jotka rypytin nilkalle ja ne olivat myös tosi lämpimät niin, koska pohja on paksu :)

Pitkään katselin tätä Globe Hopen Upinniemi-laukkua. Mutta se oli vaan niin ihana, että pakko oli ostaa :) Tästä tuli heti lempilaukku <3

Toinen hame päällä yläkuvassa, materiaali on jotain tweedin tapaista, helmassa söpösti pitsiä :) Harmaa on villakangasta ja siinäkin tottakai pitsiä... Tykästyin kovasti!

Olen iloinen, että olen oppinut hyödyntämään kirppareita myös vaatehankinnoissa. Ekologisuus on aina jees! Ja niin myös toki halpa hinta :D

Englannissa muuten oli kierrätysasiat  paljon pidemmällä kuin Suomessa. Lähikaupassammekin oli semmoinen systeemi, että kun kerran ostit sieltä muovikassin, joka oli ihan tavallisen muovikassin hintainen, niin sitten kun se aikanaan hajosi, sen sai käydä vaihtamassa ilmaiseksi uuteen :D Tartaaneja, vilttejä ym oli tehty paljon kierrätysvillasta ja kierrätys tuntui olevan hyvin näkyvä ja sisäistetty asia ainakin Skotlannissa.

Syystunnelmissa

Kirpparilta löysin kauan etsimäni opetustaulun :)

Lisää koulutunnelmaa tuli vanhan pulpetin myötä, joka palvelee nyt tietokonepöytänä. Vanha lastulevyinen kapistus lähti nyt kierrätykseen :) Jippii!

Prismasta tarttui mukaan Dream kyltti :) Aina pitää olla unelmia!

Syksyn viimeiset kukkaset Haavemajan puutarhasta...

Antonovka-omenia, ei tosin omasta puusta, koska semmoinen istutettiin vasta kesällä Haavemajaan, nämä ostettiin maistiaisiksi maalaismarkkinoilta :) Sieltä tarttui mukaan myös kennollinen käsittelemätöntä hunajaa, joka oli tosi namia :) etenkin lasten mielestä...

Syksy on ihanaa aikaa. Nautitaan kynttilänvalosta, viileistä illoista, vähenevästä valosta ja siitä että saa vetää villasukat jalkaan ja käpertyä sohvannurkkaan lukemaan :) Ja kotitöitäkin on ihan kiva tehdä, kesä kun meni aika pitkälle kirjaimellisesti pihalla :) Suursiivous odottaa...

Inverness & Auld Reekie

Invernessin katedraali, jota rakennettaessa 1800-luvulla kirkolla loppuivat varat, joten tornit jäivät rakentamatta. Kun saavuimme Invernessiin, soivat tämän katedraalin kellot kauniisti ja iloisesti, hieno tervetuliaistoivotus =)

Ness-joki yöllä

Hankin matkamuistoksi ja viileiden iltojen lämmittäjäksi tämmöisen villaviitan...

Iltaisin Ness Islandsin kävelyreitti oli valaistu kauniisti.

Kymmenenvuotishääkuva =D

Matkalla ylämaanhalki takaisin Edinburghiin.

Firth of Forth-rautatiesilta lähellä Edinburghia.

Tervetulotoivotus hotellissamme Number Ten Edinburghissa =) Itse rakennus oli neljäkerroksinen 1700-luvun talo, joka oli sisustettu melko persoonallisesti.

Näkymä hotellihuoneesta. Tämä osa Edinburghia on uutta kaupunkia, rakennettu 1700-luvulla :)

Tuolla ylhäällä taas vanhan kaupunki, 1500-luvulta...

Royal Mile. Royal Milella tarkoitetaan väylää Edinburghin linnalta Holyrood Palatsille, joka toimii nykyään Englannin kuningattaren Skotlannin virka-asuntona.

Satuimme Edinbughiin juuri siellä elokuussa järjestettävien festivaalien aikaan, jolloin kaupunkiin virtaa turisteja noin puoli miljoonaa. Kaduilla on musikantteja ja katutaiteilijoita joka lähtöön.

Hopeinen leidi :)

Mahtavan upea vanha kapunki <3 Täällä kulkiessaan koki joutuneensa satoja vuosia ajassa taaksepäin.

Jollain vanhan kaupungin lukemattomista kaduista, joita kutsutaan nimellä Close. Näitä oli esim Advocates Close ja Mary King´s Close, joka oli jäänyt 1700-luvulla rakennetun alle (perustuksiksi). Sinne pääsi tutustumaan (maan alle) ja siellä sai hyvän käsityksen keskiajan elämästä Edinbughissa. Kaupunki oli täyteenahdettu ja saastainen, jätteet ja jätökset heitettään closeille klo 07 aamulla ja klo 22 illalla, josta sade ne huuhteli alhaalla olleeseen järveen (jos huuhteli), jossa rutto riehui ja jossa ihmiset asuivat ahdettuina close´

ien monikerroksisiin taloihin. Yhdessä huoneessa saattoi asua yleensä parikin perhettä, kalustusta ei juuri ollut, koska tilaakaan ei ollut. Mary King´s Close oli kyllä mielenkiintoinen ja karmivakin aikamatka menneisyyteen. Sitä paitsi, sen kerrotaan olevan täynnä kummituksia... Eräässä huoneessa oli suuri laatikollinen nukkeja ja pehmoleluja. Ne oli tuotu Annielle, tytölle, jonka joku meedio on väittänyt kummittelevan siinä huoneessa, koska hänen pelkonsa ja ahdistuksensa oli niin suuri. Annie oli näet sairastunut ruttoon ja äiti oli hänet lukinnut huoneeseen yksin (ehkä sisaria suojellakseen), hän ikävöi äitiään ja nukkeaan ja kun hänelle meedio toimitti nuken, huoneen ilmapiiri muuttui. Kaikki on hyvin Anniella niin kauan kun nukke pysyy huoneessa... turistit tuovat Annielle lisää nukkeja turvaksi. Melkein toivoin, että olisin saanut puristaa pientä kylmää kättä lohdutukseksi tuossa pimeässä ankeassa huoneessa...

Ihania vaatteita ihalin eräässä Royal Milella olevassa liikkeessä... voisin ottaa minkä kokonaisuuden tahansa noista kaunokaisista.

*******EDIT*******

Putiikki paljastui Ragamuffin-nimiseksi vaatekaupaksi :) Saapas nähdä saanko kuitenkin jonkun noista ihanista asukokonaisuuksista hankittua itselleni ;)

Käytiin toki Hard Rock Cafessa yksillä :)

Royal Milella...

Mahtava upea Edinburghin linna, jonka vanhimmat säilyneet osat ovat 1100-luvulta ja joka on rakennettu sammuneen tulivuoren päälle. Olisin voinut jäädä katselemaan tätä näkyä vaikka iäisyydeksi. Niin kaunista...

Kuin satulinna...

Reissu oli niin ihana, että mietin jo milloin voitaisiin lähteä lasten kanssa tänne, haluan että hekin näkevät tämän huikean kauniin maan... Oon kyllä ihan rakastunut <3 Täyden kympin häämatkareissu :)

Anam charaid (Scots Gaelic for "Soul Mate")

Matkustimme mieheni kanssa 10-vuotishäämatkallemme Skotlantiin. Matka oli sanoinkuvaamattoman upea kokemus. Olin jo vuosia haaveillut pääseväni Skotlantiin ja tämän reissun jälkeen haluan sinne vielä monen monta kertaa takaisin...

 Tässä muutama kuva.

Lensimme Edinburghiin, jossa kävimme syömässä ja lähdimme Megabussilla kohti Invernessiä. Ylämaalla maisemat olivat silmiähivelevän kauniit. Korkeita tuntureita, joita nimitettiin Beneiksi, purppuraisen kanevan peittämiä nummeja, kaunista autiutta ja pieniä kodikkaita kyliä, linnoja, Harry Potter-siltoja... harmi, ettei bussin ikkunasta oikein onnistunut heijastusten takia kuvaamaan.

Invernessissä majoituimme ihanassa ja kodikkaassa B&B Alexanderissa, joka oli aivan Ness-joen rannalla kaupungin keskustassa. Isäntäparimme Fiona ja Graham olivat todella ystävällisiä, huoneemme oli viihtyisä ja siisti ja siitä oli näkymä joelle ja vastapäiselle katedraalille, aamiainen oli runsas ja herkullinen - puuroa, sekä Full Scottish Breakfast, joka piti sisällään herkullista pekonia, ei sellaista kun Suomesta saa ostaa vakuumissa, vaan paksua ja mureaa, kananmunia, tomaattia ja pieniä makkaroita. Lounasta ei tarvinnutkaan syödä, kun vatsa täyttyi aamiaisesta pitkäksi aikaa :D

Majatalomme olohuone. Talo oli rakennettu 1830 vanhan, jakobiittikapinan yhteydessä räjäytetyn linnan kivistä.

Kaunis keltainen ruokasali, jossa söimme aamiaisemme.

Porraskäytävä. Asuimme ylimmässä eli kolmannessa kerroksessa.

Ness-joella oli saaria - Ness Islands - joita pitkin pystyi kävelemään mukavan pituisen lenkin.

Jacobite Queen-laivalla Kaledonian kanaalilla matkalla Loch Nessille :) Huomatkaa takki ja kaulaliina... osasimme toki odottaa kylmää ja sateista brittiläistä ilmanalaa, mutta tosiasiassa vain laivalla oli hieman viileää ja kertaakaan emme kastuneet, vaikka välillä sattui pieniä sadekuuroja, olimme niiden aikana aina sopivasti bussissa tai muuten sisätiloissa. Ja aurinkokin paistoi kyllä välillä, joskin täytyy sanoa, että näihin maisemiin pilvinen sää sopii jotenkin paremmin :)

Syvä ja sameavetinen Loch Ness. Hirviöstä emme nähneet jälkeäkään :D Mutta ei ole epäilystäkään, etteikö sellainen voisi majailla tämän pitkän ja kapean lochin tummissa vesissä.

Loch Nessin rannalla sijaitsi Urquhart-linnan vaikuttavat rauniot, joissa kävimme kävelemässä. Näky järvelle yli raunioiden oli mykistävä, kuten kaikki Skotlannin maisemat - kunpa vain aikaa olisi ollut enemmän. Tämäkin linnoitus oli tuhottu jakobiittikapinan jälkimainingeissa, etteivät Stuart-klaania ja Kaarle-prinssin valtaannousua tukeneet kapinalliset olisivat voineet sitä hyödyntää tukikohtanaan.

Tämä oli yksi paikoista, jossa tahdoin ehdottomasti käydä - Cullodenin nummi, jossa taisteltiin Englannin viimeinen maataistelu 16.4.1746. Tunnin kestäneessä taistelussa, jossa taistelivat Kaarle Stuartia Skotlannin valtaistuimelle tukeneet skottilaiset jakobiittikapinalliset sekä brittihallinnon armeija, kuoli noin 1500-2000 jakobiittiä, englantilaisten tappiot olivat huomattavan vähäiset (50 kuollutta). Tämä taistelu käytännössä lopetti Skotlannin klaanijärjestelmän ja liitti Skotlannin Englantiin. Skottien mielestä taistelu ei varmasti painu unholaan ja he tekevät edelleen selvän eron englantilaisiin ja skotlantilaisiin.

Itse taistalukenttä oli vaikuttava kokemus. Olin etukäteen tutustunut taistelun taustoihin ja historiaan tarkastikin, joten itse paikan näkeminen ja siellä käveleminen oli melko riipaisevaa. Nummella oli toki muitakin turisteja, silti paikan yllä lepäsi suuri hiljaisuus, vain tuulen humina kävi nummen yli, jonka alla lepäävät taistelussa kuolleet klaanien miehet. Jokaiselle taisteluun osallistuneelle klaanille on pystytetty nummelle muistokivi, joka on laitettu siihen  kohtaan, johon kyseisen klaanin kaatuneet miehet on haudattu.

Leonach cottage, joka on todistanut Cullodenin taistelun...

Näihin tunnelmiin tällä kertaa, lisää kuvia laitan myöhemmin mahtavasta Skotlannin pääkaupungista Edinburghista.

P.S. Mitä tulee tuohon otsikkoon, ostimme 10 vuotishääpäivämme muistoksi  hopeisen rakkaussormuksen, jossa on tuo teksti :) Se on oikean käden nimettömässäni, koska Skotlannissa (ja monessa muussakin maassa ennen aikaan) oli tapana pitää vihkisormusta juuri siinä sormessa, sillä oikean käden nimettömästä uskottiin kulkevan suoni suoraan sydämeen :)

***********************************EDIT******************************************

Lisään vielä pari kuvaa Cullodenista, niitä varten, jotka rakastavat Diana Gabaldonin kirjoja...

Jakobiittien linja oli merkitty sinisin lipuin, englantilaisten punaisin.